Kävi ihan mahtava onnenkantamoinen tänään markkinoiden päätteeksi. Se kruunasi markkinat oikein hienosti onnistuneiksi. Ihana pieni hilkkani, jota käytän keskiaikavaatteitteni kera aina silloin tällöin, oli tänä vuonna Iltausvan lainassa ja se onnistui jotenkin kummallisesti katoamaan.
Mutta joku ihana ihminen oli sen löytänyt ja tuonut infopisteelle, josta olin sitä aikaisemminkin jo käynyt kyselemässä, kaksikymmentä minuuttia ennen kuin päivän päätteeksi menin siellä vielä käymään. Ihan uskomatonta. Ja hienoa! Hilkassa oli vielä huivineulatkin olleet kiinni ja vielä tallella.
Mutta nyt ne markkinat sitten loppuivat tältä vuodelta. Olivat tänä vuonna paremmin hoidetut kuin viime vuonna, muistelisin, tosin se saattoi olla uusien järjestäjien kankeutta. Viime vuonna heiltä meinaan puuttui sika kokonaan ja se on ollut yksi niistä tunnelman luojista markkinoilla niin kauan kuin jaksan muistaa ( ja minähän olen käynyt siellä pikkukakarasta lähtien). Myös jotkut vakimyyjät eivät olleet viime vuonna päässeet myymään tuotteitaan, mutta tänä vuonna olin heitä taas paikalla näkevinäni, ainakin tutunnäköisiä tuotteita osui silmään.
Ainoa mikä minua hieman kaihertaa edelleen on markkinanäytelmä. Sitä on minun muistikuvieni mukaan lyhennetty. Kun nuorempana kävin parien markkinoiden aikaan seuraamassa lähes pelkästään näytelmää, se oli kaksi osainen. Ensimmäinen osa esitettiin torstaina ja perjantaina ja toinen osa lauantaina ja sunnuntaina. Toisaalta olen ehkä väärä henkilö arvostelemaan tätä osuutta, sillä suurin osa ihmisistähän käy marrkinoilla vain kerran, korkeintaan kaksi. Toisin kuin minä, joka hengaan siellä kaikki neljä päivää... Rohan tallien turnajaisesitys olisi ollut kiva nähdä, mutta siihen ei sitten enää ollutkaan rahaa.
Seuraavia markkinoita sitten vain odottelemaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti