keskiviikko 30. marraskuuta 2011

The Immortals 3D:nä

Päädyinpä sitten myös leffaan tänään ja kävin katsomassa Immortalsin. Aivan mainio pään nollaus leffa. Kauniita naisia, komeita miehiä, sankareita ja pahiksia, jumalia ja titaaneja ja aivan julmetun hulppeat erikoistehosteet. Mitään syntyjä ja syviä ei tarvitse pohtia leffan aikana, aivan perus juonentapaisella mennään.

Aivot narikkaan. Juuri sitä mitä kaipasinkin :)

Inspiraatio iski

Aloitin eilen uuden projektin, mutta se on salainen projekti, koska se tulee lahjaksi ystävälleni joten kuvia siitä ilmaantuu vasta sitten kun lahja on annettu. Olen hirmu innoissani siitä, tähän saakka - luonnos valmiina - siitä on tullut todella hyvän näköinen. Toivon vain etten saa pilattua sitä jatkossa, siinä on ihan helkkarin paljon asioita jotka voivat mennä pieleen. Ja se on melkoisen isotöinen työ, jota ei huvittaisi aloittaa alusta. Mutta jos en onnistu sössimään sitä, siitä tulee ihan saakelin hyvännäköinen. Jaiks!

maanantai 28. marraskuuta 2011

Poikkeus vahvistaa säännön


Minä vihaan askartelemista.

Se on todella hämmentävää, koska rakastan käsitöitä muuten. Neulominen, neulaaminen (keskiaikainen tekniikka), kehräys, viitelöinti, lautanauhat, virkkaus, ompelu... Kaikki käy. Paitsi askarteleminen (lasken askartelemiseksi kaikenlaisen liiman, paperin/kartongin/whatever ja pikkutilpehöörin kanssa säätämisen). Kunnon sääntö vaatii kuitenkin poikkeuksen, ja minulle poikkeukseksi on muodostunut yuleaskartelu. (Tai sitten Yökönlehden kanssa asuminen pehmittää pääni.)

Käytin tänä vuonna koristeissa paljon keittiön kaapeista napattuja aineksia ja lisäilin liimaa ja puutikkuja.

Tähti punaiseksi maalatuista 
takeaway -kahvitikuista,
kahvipavuista (muutama maalattu punaiseksi),
keskellä punainen lasihelmi ja kultaista hilavitkutinta (?)








Toisessa tähdessä tikut on maalattu sinisiksi ja olen liimaillut niihin makaroneja. Keskellä valkoinen lasihelmi ja hopeista ohutta rautalankaa.
Kolmannen tähden tein maalaamalla tikut sinisellä ja sitten ripottelin märkien tikkujen pinnalle jauhoja. Sotkuista puuhaa, mutta lopputulos on mielestäni todella kivan näköinen. Tähden keskellä valkoinen lasihelmi ja ohutta hopeista rautalankaa.


Vielä hieman makaroneja. Pujottelin siimaan tavallisia vaaleita makaroneja, joiden joukkoon sujauttelin välillä täysjyvämakaroneja (ovat väriltään hieman tummempia) ja vähemmän luonnollisia sinisiksi maalattuja makaroneja. Päissä on isohkot helmet, koska siimaan olisi ollut vaikea saada tarpeeksi isoa solmua etteivät makaronit karkaa. Kuvasta ei huomaa, mutta nauhalla on pituutta runsaat kaksi metriä...
 

P.S Jostain syystä Blogger ei millään haluaisi antaa minun laittaa kuvia tekstin joukkoon, eikä ainakaan asetella kuvia sillälailla kuin minä haluaisin. Olenko vain oikeasti näin toivoton tekniikan kanssa?
















Kuusenkoristeita ja kissan koruja


Viikonlopusta kehkeytyikin sitten oikea askartelupaja. Iltausvan kanssa kun kumpikaan emme ole mitenkään erityisen varoissamme ja kauppojen koristeet ovat kaikki pelkkää glitteriä melkein jo sääntönä, niin olemme ottaneet tavaksemme viime yulesta lähtien tehdä omat kuusenkoristeemme. Ja sillä tavoin saa myös joitain hiukkasen pakanallisempaan tyyliimme sopivia koristeita kuin kaupasta.

 Tässäpä joitain koristeista joita tein itse. Helmipallo on sitten ihan helkutinmoista nyhräämistä, siinä menee aikaa ja liimaa ja helmiä. Jos joku saa tästä hirveän hingun tehdä samanlaisia, suosittelen käyttämään kapeapäisiä pihtejä tai tonkeja (miksi niitä nyt kutsutaankaan...), helpottavat helmien laittoa hiukkasen tosin sen jälkeen ovat ihan liimassa.

Siniset pallot ovat ihan maalaamalla ja hiukan hopeista hilettä päälle ripotelemalla (se ON joulukuusi, jonkun verran glitteriä kuuluu asiaan) tehtyjä. Ei mitään sen monimutkaisempaa. Molemmissa palloissa on massa palloja käytetty pohjana.

Tämä oli jokin hassu, tajunnanvirtaa varmaankin. Take-away kahvien sekoitustikkuja, vai mitä ne nyt ovatkaan ja niintä.
Ja pikku Nepi sai itselleen kauniin kaulakorun tosin hän ei tainnut arvostaa sitä kovin paljoa. Sen verran hämmentyneen näköinen pentu oli Iltausvan sylissä. Kuuseen tuokin päätyy.

Ja sitten perinteinen tupsupallo. Kaikki varman tehneet kakarana päiväkodissa tahi ala-asteella. Tuli äkillinen mielihalu saada tuommoinenkin kuuseen.

Siinä taisi olla tämän viikonlopun saaliini. Saa nähdä tuleeko lisää ideoita yulea odotellessa.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Iltapalaksi puolukkarahkaa

Jääkaapissa avattu kermapurkki, joka täytyisi käyttää pois ennen kuin pilaantuu. (Se oli ollut siellä jo muutaman päivän. Laktoosittomat tuotteet ovat ihania, ne kun säilyvät avattuinakin lähes ikuisuuden.) Mitä tekisi? No rahkaa tietenkin! Yökönlehti ihanana ihmisenä uhmasi myrskyä ja käväisi Siwassa hakemassa maitorahkaa ja puolukoita. (Tajusin juuri että meillä olisi ollut puolukoita pakastimessa.) Minä ajattelin kyllä mustikoita, mutta Siwa on Siwa, ja tulipahan kokeiltua jotain ihka uutta.

Puolukkarahka (kahdelle)

2 dl maitorahkaa
1 dl kermaa
n. 2 dl pakastepuolukoita
1 dl sokeria
(vanilliinisokeria)

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muut aineet (halutessasi lisää vanilliinisokeria maun mukaan) ja nauti.




P.S Kissat ovat olleet ihan törkeitä idiootteja tänään. Kaikki kolme.

Hyviä unia!

Kärppis, eli siis kärpäsloukku (Dionaea muscipula), lähti talviteloille jääkaapin alahyllylle, talviunille uinumaan.

Olen jo muutaman viikon ajan ihmetellyt, kun pikku lihiksestäni vain kuihtuu leukoja ja osa lehdistäkin. Aloin jo olla epätoivoinen, että nyt se piru vie kuolee! Mutta sitten yhtäkkiä yhtenä iltana muistin että ainakin osa lihansyöjä kasveista talvehtii ja kärpäsloukku sattuu olemaan yksi niistä. Onneksi muistin, olisin muuten saattanut heittää pois.

Nyt vaan toivotaan että se myös herää niiltä...

lauantai 26. marraskuuta 2011

Day 1

Heippa kaikille täältä pakanakodosta. Tässä kirjoittelee ensimmäistä postausta Iltausva. Yritämme tässä kämppäkaverini (blogin toinen kirjoittaja. Hän kärsii juuri nyt identiteettikriisistä, mutta emmeköhän saa hänestäkin jotain irti jahka hän päättää nimensä.) kanssa kehittää blogiin molemmille mieleistä ulkoasua, mikä on yllättävän vaikeaa - eikä ehkä vähiten siksi ettei kumpikaan meistä ole oikein tekniikkalapsi.

Asiaan. Pakanakoto sijaitsee kerrostalokolmiossa jossain päin Suomea. Täällä asustelevat Iltausva, Yökönlehti (identiteettikriisi tältä erää ohitse), maagiset familiaarikisumme Carlos, Ronja ja Nepeta sekä määrittelemätön määrä kasveja, villalankakeriä ja keittiötarvikkeita. Sekä kotihenki, johon emme vielä ole päässeet tutustamaan sen tarkemmin. Iltausva on eklektinen wiccanoita (keittiöhengetär, joka rakastaa kaikenlaisia villaan liittyviä käsitöitä) ja Yökönlehti on etsikkoaikaansa viettävä eklektinen pakana (yleinen sählä, joka omistaa valtaosan asunnon kasveista ja harrastaa ihan mitä vaan mieleen juolahtaa ihan milloin vain huvittaa).

Tässä blogissa kirjoittelemme lähinnä elämästä, kissoista, keittiöstä, käsityökoreista, Yökönlehden sähläilykokeiluista sekä kissoista. Uskomme tulee näkymään, mutta lähinnä arkisella tasolla (varoitamme kyllä jos ryhdymme oikein filosofoimaan niin ehditte juosta karkuun). Jos välillä kuvissa vilahtava viisikanta ei ahdista niin tervetuloa lukemaan elosta ja olosta pakanakodossa!

-Iltausva

Heippa :D

- Yökönlehti