Päivän piristys

Nappasin tänään torilta itselleni päivän piristykseksi kukkasen :)

En päässyt noin pirteän näköisen gladioluksen ohitse. Eikä ollut edes kallis ostos, maksoi 1,50. Koin tarvitsevani jotain kivaa, kun totesin tänään töissä et ei perhana, mun työkengät kuolee niin ku just nyt. Molemmist kantapäistä on pohja kulunut kokonaan puhki ja oikean kengän pohja päkiän kohdalta melkein kokonaan irti. Taittuu jo kahtia puolen aikaa kävellessä.

Joten jouduin menemään tänään ostamaan itselleni uudet työkengät.

Eihän siinä muuten mitään, kenkiä on kiva ostaa, mutta kun olin ajatellut odottaa seuraavaan palkkapäivään ennen kuin käyn etsimässä uudet. Nyt jouduin sitten käyttämään viimeiset rahat tän pätkän palkasta melkein kokonaan. Nettilaskun verran taisi tilille jäädä >/

Mut nyt on sit ainakin hyvät kengät töissä, jos ei muuta.

Ja nätti kukka lipastolla :)

Löytyi!

Meinasin tulla jo epätoivoiseksi kun menin käymään Prismassa niitä palapeilejä katsomassa enkä meinannut löytää millään ja myyjäkin oli siinä uskossa ettei heillä sellaisia ole. Vaikka nettisivut sellaista väittävätkin. Onneksi myyjä meni kysymään infotiskiltä ja löysin kuin löysinkin palapeilit. Valaisinhyllyjen seassa, hieman epäloogista minusta tai sitten en vain ymmärrä.

Kuvasta ei näy, mutta se tuli hieman liian matalalle minun silmääni, mutta muuten sanoisin että silmämääräisesti laitettuna sain aseteltua sen aika hyvin. Kovin paljoa ei tarvinnut mittanauhaa käyttää.

Ristiriitaisuuksia...

Päätin sitten antaa itselleni porttikiellon kenkäkauppoihin ainakin jouluun saakka. Menin ostamaan taas kengät > ) Ne oli ihanat ja ne oli ihanat jalassa ja ne pysyi jalassa vaikka olivatkin avokkaat. Ja myönnetään että olen kaipaillut uusia avokkaita, mutta kun tuhlasin tässä kuussa jo vaikka mitä takin tarvikkeisiin ja lähiaikoina olen ostanut kahdet toisetkin kengät...

Mulla on tosi tuhlaavainen olo just nyt :( Mulla taitaa olla vaikeuksia sopeutua työlliseen elämään rahankäytön puolesta ainakin. Toisaalta tulee heti hiukka huono omatunto, kun ostan jotain mitä en ehdottomasti tarvitse tai sitten jotain mitä en välttämättä tarvitse ja en edes alennuksesta. Mutta toisaalta kaikki nämä on ostettu sen jälkeen kun kaikki laskut on maksettu ja rahaa pistetty säästöön jne. Eli niillä jäljelle jäävillä rahoilla, jolloinka sen pitäisi olla ihan ok.

Pää parka... Välil tuntuu etten mä muuta ajattelekaan. 

Siinä ne ihanuudet sitten on. Just mun kokoani, tosin mietin välillä että puoli kokoa pienemmät eivät valttämättä haittaisi. Vasen jalkani kun on oikeaa pienempi. Nahkaiset, aivan järkyttävän ihanat jalassa. Melkein kuin niitä ei olisi jalassa ollenkaan.

Ihanat.

Mä tarviin peilin!

Mä olen ihan kusessa kun mulla ei ole sitä kokovartalopeiliä. Tai ainakin minusta tuntuu siltä >(  Olisin vihdoinkin saanut kasaan kaiken tarvitsemani uuteen ihanaan (toivottavasti ainakin) syystakkiini, mutta on hiukka paha ruveta tekemään mitään kun tietää, että homma todennäköisesti tyssää siinä kohtaa, kun tarvitsisi nähdä sovittaessa sinne takapuolelle.

Minulla olisi paikkakin jo tiedossa tälle peilille ja äiti oli ihana ja muistutti minua palapeilien olemassaolosta, joista meikä tykkää aika paljon.

Ja tietenkin niitä on sitten hieman hankala löytää. Netistä hakemalla en ole löytänyt kuin Prisman nettisivuilta maininnan niistä valikoimissa. Joten sinne on sitten kait mentävä. Ja kun ne palapeilit siellä tuntuivat olevan ihan peruskamaa, niin ehkä voisin piristää sellaista peiliä sisustustarroilla...

Olettaen, että sisustustarrat tarttuvat peilipintaan?

Liitutaulu

Vaikken kesällä ole mitään ehtinyt postailemaan, se ei tarkoita ettenkö olisi jotain kuitenkin ehtinyt saada aikaiseksi. Enimmäkseen olen käyttänyt kesän uuden kämpän laittamiseen. Ostellut sitä sun tätä keittiöön, sillä Usvan ollessa se keittiöhengetär, niin suurin osa keittiökamoista jäi Usvalle, uuden lampunkin hankin tuossa joku aika takaisin ja uusia mattoja kämppä kaipailee myös. Kasveista kaikki, yhtä lukuunottamatta, selviytyivät muutosta ja olen vieläkin ällistyksissäni etten menettänyt ainuttakaan orkideaani.

Mutta siis, kesäinen projektini.

Näin taas kerran Pinterestissä tällaisen, mistä se idea sitten lähti ja kun vielä pari päivää myöhemmin huomasin roskiksilla kaatikselle menossa olevan kaapin oven, päätin siinä kohtaa napata sen mukaan ja testiä toimiiko idea.

Eli, tein siis liitutaulun. Se oli hyvin yksinkertaista. Nappasin sen kaapinoven mukaani, pesin sen ja kävin ostamassa liitutaulumaalia. Sitä löytyi yllättäen Tiimarista n. 10 eurolla. Oltiin Usvan kanssa ihan äimän käkenä kun se silloin joskus sieltä huomattiin. Oltii yritetty löytää sitä vaikka mistä muualta, mut ku ei. Jostain syystä ei sitten vain oltu aikaisemmin joko älytty etsiä Tiimarista tai sitten emme vain olleet nähneet sitä siellä.

Tuo kaapin ovi painoi sitten ihan julmetusti, se on varmaan täyttä puuta... Mutta ruuvasin siitä irti kaikki ovenkahvat ja saranat ennen kuin pesin sen ja sen jälkeen maalasin siihen ensimmäisen kerroksen liitutaulumaalia. Se sai kuivua vuorokauden verran ja sitten maalasin toisen kerroksen, mutta kun ensimmäisen kerroksen olin maalannut siveltimellä pystysuuntaan, niin toinen kerros piti maalata vaakasuuntaan. Ja taas sa kuivua vuorokauden verran. Varmuuden vuoksi annoin olla vielä toisenkin.

Ruuvasin takapuolelle vielä kaksi ruuvia joihin sidoin rautalankaa, kolmin kerroin ennen kuin ripustin taulun seinälle. Olen ajatellut vielä että ovenkahvan reikiin voisi jossain vaiheessa hankkia jotkin koukut tai nupit, niin siihen saisi vielä kivasti tavaraa roikkumaan.

Hatulla leikkimistä

Löysin alkukesästä tuollaisen merirosvomaisen kolmikolkka hatun, jonka sitten tietty nappasin mukaani. Olin ajatellut jotain sen tyyppistä päähäni Ropeconiin, joten se osui aika hyvään saumaan siinä kohtaa. Kuitenkin, eilen minulla oli hieman levoton olo (olin töissäkin ihan ihmeellinen ja lisäksi vielä kaikki tuntui hirmuisen ärsyttävältä, niinkin paljon että työkaveritkin rupesivat ihmettelemään että mikä minua vaivaa) ja illalla se vielä jatkui, joten päädyin leikkimään tällä piraattihatullani.

Kuva on hieman hankala, enkä pystynyt ottamaan muita kuvia kun kameran akku päätti sanoa sopimuksen irti, mutta tuollainen oli leikkini tulos. Ropeconissa hatun koristeena ei ollut muuta kuin tuo ruskea/pronssinen kukka. Käytännössä, ja muutamaa tavaraa lukuunottamatta, olen vain kasannut koruvarastoani hattuun % P

Täytyy muistaa tuo jos joskus tulen tarvitsemaan koristeellista hattua johonkin rientoon tai larppiin...

Kesä?

Nyt täytyy kyllä sanoa että tuntuu ihan siltä kuin kesä olisi vain vilahtanut nopiana ohitse. Vastahan mä tulin Irlannista! Mut paljon tässä on sätättykin. Tuli valmistuttua koulusta, muutin uuteen kämppään eli Pakanakoto kattaa nykyään sitten kaksi kotoa, sain työpaikan kesäksi ja ainakin toistaiseksi vähän pidempäänkin.

Uusin muutos taitaakin olla uusi tulokas meikäläisen huushollissa. Sissi kun oli ihan rakastunut Usvaan ja Poikaystävään eikä tullut niin kauhean hyvin toimeen Nepetan kanssa, niin meidän prinsessa jäi sitten Usvalle. Nepi taisi olla mm. vähän liian raisu Sissin makuun. Joten Nepi tuli sitten yksinään minun kanssani tänne uuteen paikkaan. Olin jo päättänyt ennen muuttoa että Nepille täytyy hankkia kaveri sitten jossain vaiheessa ja se tuli aika selvästi ilmi siinä muuton jälkeen että Nepi oli hieman yksinäinen. Joten tuossa ehkä about kuukausi sitten lölysin vihdoinkin Nepille kaverin.

Saanen esitellä, Nula :)

Nula on kovin pieni, minust tuntuu että hän on hieman normaalia pienikokoisempi, mutta rohkeutta neidiltä sitten löytyy vaikka muille jakaa. Nepillä ja Nulalla ei ollut mitään vaikeuksia toisiinsa tutustumisessa. Kopasta ulos tullessaan Nula marssi suoraan Nepen luo ja sitten nuuskittiin hieman toisten neniä ja sen jälkeen vietetiin loppuilta seuraamalla toisia kuin hait laivoja.

Nyt tytöt sitten jo leikkii, painii ja kiusaa toisiaan ihan kympillä ja Nepikin on tyytyväisempi kun hänellä on seuraa. Ja meikä meinaa kuolla kun toi pentu on niin söpö! Paitsi silloin kun hän yrittää tulla mun lautaselleni syömään, siinä kohtaa hän on ihan pirun itsepäinen ja ärsyttävä.

Ja kaikki kelpaa -.-

Mutta ihania ne kumminkin on :)