tiistai 15. tammikuuta 2013

Röyhelöitä

Tuli taas saatua yksi ompeluprojekti valmiiksi. Tämä olikin hieman pidempi, häsläsin tämän kanssa vähän yli viikon ajan. Mutta halusin todella tämän onnistuvan, joten tein sitä hitaasti ja rauhallisesti, jotten vain onnistuisi menemään missään vaiheessa suoraan metsään.

Ja hyvin se sitten lopulta onnistuikin. Ihana uusi röyhelöpaitani:


Kankaat ovat taas Eurokankaan palaosastolta löydettyjä. Toinen on jonkinnäköistä sametin tyyppistä kangasta ja toinen on jotain keinokuitua. Ihanan tuntuisia molemmat. Ja värit sopivat yhteen mahtavasti. Kaikkien röyhelöiden ja tuon toisen kankaan takia olin puolen aikaa peloissani, etten onnistuisi saamaan paidasta kaunista. Röyhelöitä en meinaan ole ikinä tehnyt vaikka poimuttanut jotain joskus olenkin ja tuon hörsellyskankaan kanssa en ollut ihan varma saisinko sen nätisti muuhun paitaan. Mutta sainhan minä sen lopulta :D

Mallin löysin yhdestä uusista ompelukirjoistani, Joka tyypin kaavakirja II, jossa on kaikenlaisia ohjeita kaavojen muokkaamiseen ja niistä sitten omannäköisten vaatteiden valmistamiseen. Tämä paita lähti liikkeelle röyhelötopin ohjeista. Tein sen muuten ohjeiden mukaan, paitsi että lisäsin toppiin hihat pienellä puhvituksella. Toppi oli myös tehty vain yhdestä kankaasta, joten muokkailin sitä senkin puoleen ihan hieman lisäämällä toista kangasta.

Hihat onnistuvat onneksi juuri niin hyvin kuin olin toivonutkin. Aluksi ajattelin, että olisin laittanut hihat kokonaan tuosta ruskeasta kankaasta, sillä en ollut aivan varma kuinka hörsellykangas käyttäytyisi hihoina, saatikka sitten puhvihihoina. Päätin kuitenkin lopulta kokeilla josko ne onnistusivat (sitä kangasta oli muuten ihana poimuttaa, kun se teki sen jo valmiiksi ommellessa) ja leikata sitten ylijääneestä ruskeasta kankaasta uudet puhvit, jos ensmäinen yritys kuolisi. Mutta eipä kuollut ja nyt paita vasta hyvältä näyttääkin. Ja inspiraatiota on taas kerran saatu steampunkista ja viktoriaanisista vaatteista.

Ajattelin myös, että tätä paitaa voi tarvittaessa käyttää juhlapaitanakin. Ja kevään valmistujaisjuhlaan totesin haluavani laittaa tuon. Kuuntelin eilen eräitä luokkatovereitani puolella korvalla kuinka he kertoivat tilanneensa mekon ja kuinka muut eivät saisi tilata samanlaista. Tuli siinä sitten mieleen, että ehkä meikäläisen pitäisi jälleen kerra olla se erilainen tyyppi ja pistää housut tuon paidan seuraksi ja vieläpä itse tehdyt nekin. Olettaen tietysti, että löydän kankaan... Sen täytyisi jo olla jotain tiettyä vähän juhlavampaa kangasta ja mielellään tiettyä väriä. Voipi olla, että sitä ei löydy palaosastolta. Ellei minulla sitten käy ihan satumaisen hyvä tuuri.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Blinit (Linnit)

Blinit ovat ohukaisten venäläisiä, hyvin läheisiä sukulaisia. Eroja ohukaisiin nähden ovat taikinan hapatus ja valmiin taikinan kuohkeus. Pakanallisina aikoina blinit oli omistettu slaavien auringonjumala Jarilolle. Minä paistoin näitä Yökön toiveesta Yulepöytään (sopii Yulen symboliikkaan auringonjuhlana myös) ja sitten uudestaan uudenvuodenpäivänä kun ensimmäisellä kerralla lisäsin vahingossa kananmunat sellaisenaan ja halusin nähdä miten taikina eroaa tarkalleen ohjeen mukaan tehtynä. Erona oli lähinnä taikinan kuohkeus, muuten olivat aika samanlaisia ja hyvänmakuisia yritelmiä molemmat. Kuvat jälkimmäiseltä tekokerralta, kuvausapuna Poikaystävä <3

1. vaihe

-3 dl maitoa
-15 g hiivaa (noin 1/3 palaa)
-2 dl tattarijauhoja
-1 dl vehnäjauhoja

Murenna hiiva haaleaan maitoon. Lisää jauhot ja sekoita taikina tasaiseksi. Peitä taikina leivinliinalla ja anna sen odottaa huoneenlämmössä yön yli, vähintään neljä tuntia.

Noin 15 tuntia seissyt taikina.
2. vaihe

-2 dl kiehuvaa maitoa
-3/4 dl kermaa
-1 tl suolaa
-2 kananmunaa (keltuainen ja valkuainen eroteltuna)

Lisää kiehuva maito, kerma ja suola taikinaan.

Erottele munien valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Lisää keltuaiset taikinaan.



Vaahdota valkuaiset ja lisää vaahto taikinaan kevyesti sekoittaen.


 

 Paista taikinasta blini- tai ohukaispannussa paksuja blinejä.





Perinteisesti blinit tarjoillaan esimerkiksi suolatun mädin, hienonnetun (raa'an) sipulin ja smetanan tai kermaviilin kanssa. Me olimme kuitenkin vähemmän perinteisiä ja teimme lisäkkeeksi yrttituorejuustosta ja vaahdotetusta kermasta 1:1 seoksen. Oli hyvää ^.^


Ohje teoksesta Kotiruoka (toim. Kaisa Isotalo ja Raija Kuittinen, uudistettu 80. painos vuodelta 2010)


Kehräystä

Rakastan kuunnella kun kissa kehrää. Se on yksi maailman rauhoittavimmista äänistä. Paitsi jos kehrääjä on nälkäinen Carlos, silloin ääni on kaikkea muuta kuin rauhoittava.

Minäkin olen viime aikoina innostunut kehräämään. Nimittäin villaa alapainoisella värttinällä. En muista yhtään paljonko tuossa oli grammoina, mutta ihan kivasti sitä tuli. Kuvissa siis kertaamista odottavaa tumman ruskeaa, aika ohueksi kehrättyä villaa. Kiedoin valmiin villasäikeen vessapaperihylsyn ympärille odottamaan että saan kehrättyä saman kokoisen pussillisen vaaleampaa villaa. Tarkoitus on sitten kerrata nuop kaksi yhteen ja saada aikaan kaksiväristä villalankaa. Värit muuten vaikuttavat aika luonnollisilta, uskallan väittää että näitä villoja ei ole värjätty. Ostettu valmiiksi karstattuna lankabaarista, joten ihan varma en ole. Nyt sitten vain odotellaan seuraavaa inspistä kehrätä lisää.



 Uudenvuodenaattona istuimme kaveriporukan kanssa katsomassa leffoja ja minä kehräsin Yökön pyynnöstä hänelle 6 g bourrettesilkkiä. Kuvassa yläpainoinen värtttinä, valmis (Yökkö ei halunnut kertausta, joten lanka jäi yksisäikeiseksi) lankavyyhti ja toinen samankokoinen paketti kehräämätöntä silkkiä. Ihan kivasti tuli ohuehkoa hiukan epätasaista lankaa. Joukossa on myös muutama "sattuma", silkin joukkoon jääneitä roskia, jotka Yökkö käski jättää lankaan. Halusi kuulemma vähän karkeaa ja epätasaista tästä langasta. Minulle luvattiin kehräyspalkaksi uusi unisieppari, joka tuleekin tarpeeseen kun painajaiset tykkää jostain syystä vierailla aina tasaisin väliajoin. Niin ja silkin Yökkö osti Brinkkalan Outolinnusta, sikäli mikäli joku tätä tieto tulee kaipaamaan.





sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Neulepuikkorulla

Pinterestin antia taas kerran (se on aika pirun vaarallinen paikka...). Törmäsin kuvaan neulepuikkorullasta jossa voi säilyttää puikkojaan, ja vielä hyvännäköisestä sellaisesta, ja no, Yökön alkoi tehdä mieli kokeilla. Ja toimeliaana ihmisenä käväisin saman tien kangaskaupassa tuhlaamassa loput joulukuun palkasta kankaisiin. Ja kotiin tultuani ompelin sen rullan. Ohjeet, englanniksi valitettavasti, löytyvät täältä.


Pidän tuloksesta hirveästi, onnistuin mielestäni hyvin. Ja kaupassa kävi törkeän hyvä säkä. Löysin yhteensopivat kankaat ja kaikki löytyivät joko palaosastolta tai alennusmyynnistä (hoksasin vasta siinä kohdin, että kangaskaupoillakin tietty on alennusmyynnit joulun jälkeen). Lisäksi, rullaan ei mene paljon kangasta, joten minulle jäi mukavan kokoinen pala tuota silkin näköistä kangasta, joka myyjän mukaan on oikeasti polyesteriä (pahus...) ja kukkakuvioista kangasta jäi niinkin paljon, että todettiin Usvan kanssa siitä saavan yhdet lyhyet verhot.

Rullan tekeminen oli hauskaa, mutta koska meikä ei ole neuloja, niin minä en sitä oikestaan tarvitse. Usva sai siis myöhäisen joululahjan. Tai hyvin, hyvin aikaisen synttärilahjan ;) Ja se otettiinkin sitten heti käyttöön.




keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Nerokkuutta

Keksin aivan mahtavan tavan säilöä kaavojani. Eihän niitä (vielä) paljon ole, kymmenkunta vain, mutta siinä on tarpeeksi saamaan minut ärsyyntymään, kun kaavat ovat kasassa yhdessä nurkassa ja jemmassa toisella hyllyllä. Ja lisäksi epämääräisinä kasoina vaara, että kaavan osia katoaa, on huomattavasti suurempi.

Niinpä keksin, että käytän muovitaskujani (sellaisia, joissa on vain yksi sivu auki) kaavojen säilytyspaikkana ja muovitaskut laitan kansioon, jonka tuhlaavaisesti kävin tänään ostamassa. Se oli alennuksessa, ja ihan törkeen kaunis. Pakko hehkuttaa ihan sen takia >D ku tää idea ei varmana oo mikään uniikki.



Tulee niin organisoitu olo. Nyt ku sais hankittuu viel välilehdet hameille, housuille, liiveille jne.