Voima

Käytiin tuossa perjantaina kiipeilemässä. Koska syksy ja joulukuu ovat olleet täynnä iltavälivuoroja, flunssia, nilkan vääntämisiä ja migreeneitä, en ole päässyt kiipeämään kerran viikossa kuten kesällä ja alkusyksystä tehtiin. Sen seurauksena meikäläisen sormivoimat ovat ihan kadoksissa.

Hämmentävää miten nopeasti sitä jaksamista ja voimia kiivetä kehittyy kun käy muutaman kerran putkeen säännöllisin väliajoin. Mutta yhtä hämmentävää on myös se, kuinka nopeasti ne katoavat. Minä saan sentään työni puolesta lautasia ja pannuja kannelessani pidettyä käsivarret ja sormet suht hyvässä kuosissa, mutta silti, kun kävimme kiipeilemässä eivät sormeni jaksaneet kuin neljä ja puoli seinää. Yleensä jaksan huhkia suunnilleen yhdeksän.

No, jospa sitä pääsisi paremmin nyt taas kiipeilemään, kun on tammikuu joka tuppaa olemaan hiljaisempi.

Kiipeilypalatsin kakkos-, kolmos- ja nelosseinät. Kakkosseinä tuossa ihan vasemmalla on tällä hetkellä ikuisuusprojektini.