Tiskipöydän räjähdyspisteasteikolla tuon voisi jo varmaan määritellä olevan ydinpommin jäljiltä... Uskoisin.
Meni lopulta tänään hiukka hermo, kun Yulen tiskeille ei ollut vieläkään tapahtunut mitään. Myönnettäköön että itse olin flunssassa ja Usvalla oli sukujoulun järjestelyä kotonaan. Nyt kun sitten alan olla hieman paremmassa kunnossa, sotku alkoi ihan oikeasti ärsyttää. Ja Usvan ja Poikaystävän levälleen unohtama vuodesohva taisi olla viimeinen tikki. Minä inhoan sen sohvan kasaamista.
Meikä on siivonnut keittiötä ja olohuonetta ja nyt alkoikin sitten jo pyykinkin pesu. Tiskipöytä olikin se pahin piste. Minnen halua tietää mitä kaikkea siellä oli, paljon näytti valmiilta kävelemään vastaan. Itse tiskaaminenkin oli hiukka haastavaa, kun sitä tilaakin on vain rajoitetusti. Jouduin levittäytymään hellalle, työtasolle, keittiön pöydälle ja lopulta myös tuolille ja kuivauskaappiin.
Myös kuivatuksessa joutui lopulta improvisoimaan hiukkasen.
Eivät olisi mahtuneet hillopurkkeihin, jotka tällä hetkellä toimittavat telineen virkaa, kunnes se teline saadaan ostetuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti