Ja pien päivitys Yökön kasveista

Mun kasvei sanotaa usein hulluiks, tai ainakin joitakin niistä. Oon itsekin välillä äimän käkenä niiden touhuista, viimeisimpänä varmaan minun ihana peikonlehteni. Hälle kävi toukokuussa näin:

Tuho à la Nepi.

Sain kasviraukasta pari pientä pistokasta ja kaksi isoa oksaa, jotka laitoin veteen kasvattamaan juuria.Olen nyt marraskuun aikana istuttanut pistokkaat vihdoin omiin ruukkuihinsa, vaikka istutusaika ei olekaan ehkä se kaikkein ihanteellisin. Toinen suurista oksista meni äidilleni ja toinen jäi itselleni ja yksi pikkuinen pistokas päätyi Pikku-Usvan hoteisiin. Tältä emokasvi näyttää nyt:

Se on kasvanut ihan hurjasti :D Valtavasti uusia alkuja, se haarottuu aika runsaasti, kun siltä katkesi noi pääoksat. Oma pistokkaani näyttää istutettuna tältä ->

Komia on, eikös >) Ja melkoisen tukevan näköinenkin, tosin kasvaessaan sille täytyy kyllä melko nopeasti hankkia tukikeppi. Sillä oli myös ihan julmetun isot juuret kasvanut vesimaljakkoon.

Carlos auttaa.

 Äidille mennyt pistokas oli yhtä komee, ihan hiukan pienempi vain. Ja näyttää voivan hyvin, ainakin mitä viime kerralla näin, kun kävin katsomassa äidin uutta kaveria. Äidin asuntoon on muuttanut kääpiöhamsteri, nimeltään Oscar... Hiukan häkeltynyt olin, kun siitä ensimmäisen kerran kuulin, mutta hurjan söpö kaveri Oscar kyllä on :) Ja sopii äidin juttukaveriksi hiukan paremmin kuin kiinanruusu, kuten äiti minulle huomautti.

Sitten meikäläisen orkideat ovat taasen innostuneet näin syksyn kunniaksi, vai pitäisiköhän sanoa talven...

Dendrobium on taas vauhdissa.

Phaleet ovat myös liittyneet joukkoon lähiaikoina.

Ja meikäläisen hämmästys: pikku keiki, joka on vielä emokasvissa kiinni, alkoi kehitellä kukkavanaa!