Ihan oikeasti. Todennäköisesti se, että sairastan niitä melkoisen harvoin (tämä kyseinen tauti on ensimmäinen flunssa varmaan kolmeen vuoteen) lisää minun vastenmielisyyttäni niitä kohtaan. Tämä alkoi perjantaina illalla sellaisella ärsyttävällä kurkun karheudella, ihan ku olisi nukkunut koko yön suu auki, eikä se mennyt saakeli millään pois. Ja luulen, että lauantain kymmentuntinen työvuoro ei edistänyt tervehtymistä kovin hyvin, mutta silloin en tuntenut oloani vielä näin kuolleeksi.
Se varmaan kostautui sitten eilen, kun heräsin aamulla ja sain huomata että korvani naksuvat ja paukkuvat ja olivat puolen aikaa lukossa. Korvillani on tapana tehdä niin flunssien aikana. Ja illalla minulle nousi kuume. Joten nyt olen ensimmäistä kertaa koko tämänkertaisen koulu-urani aikana, kolmas ja viimeinen vuosi meneillään, kotona sairastamassa. Sain kolme päivää sairaslomaa ja missaan taudin takia yhden kouluprojektin ja kahdeksan tuntia ammatillista opetusta.
Poissaoloista en tule saamaan huutia, eikä minun sairaslomatodistuksen takia tarvitse korvata mitään tunteja, mutta minua vain harmittaa ja ärsyttää kun joudun varmaankin taas repimään ja kiskomaan kaiken helvetillisellä vaivalla ulos luokkalaisistani ja siltikin minulta jää varmaankin valtaosa tiedoista saamatta >/ Toisaalta, meidän luokalle on tullut tänä vuonna ihanan tunnollisia yo-pohjaisia ihmisiä. Taidankin kysellä kaiken suoraan heiltä.
Olen kaiken lisäksi tartuttanut flunssan Iltausvaan. Tai sitten se oli meidän ihana, höntti kaverimme, joka on myös jokin aika takaisin sairastanut flunssan muistaakseni. Usva rupesi tänään mittailemaan kuumetta myös ja koholla lämpö hänelläkin oli.
Onneksi minnulla on aikakin hyvää ajankulua. Iso kasa äidiltä saatuja leffoja ja sarjoja sekä oma viimeaikainen hankinta, vanha teinisarja H2O, joka kertoo merenneidoista. Tuli joskus telkkarista, kun olin yläasteikäinen. Mukavan yksinkertaista ihmisuhdehössötystä kolmesta teinitytöstä, jotka onnistuvat muuttamaan itsensä merenneidoiksi. Ei tarvitse ajatella liikaa ja jaksot ovat lyhyitä puolen tunnin pätkiä.
Tämä oli tälläinen vinetyspostaus kurjasta olostani, jotta koko maailma, joka varmasti on ihan hurjan kiinnostunut meikäläisen elosta ja menosta, voisi jakaa tämän kanssani ;) Ignooratkaa minut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti