Törmäsin eilen artikkeliin BBC:n nettisivuilla suomalaisesta saunasta. Tykkään aina joskus lueskella juttuja suomalaisista jutuista ulkomaalaisten näkökulmasta, on mielestäni mielenkiintoista. Se oli ihan hyvä artikkeli.
Se sai mut kuiteskin mietiskelemään saunaa omasta näkökulmasta. Tuli mieleen, kun artikkelissa selvitettiin saunan merkitystä suomalaisille, kuinka se on ollut (ja kait jonkin verran vieläkin) melkein pyhä paikka suomalaisille, se kun asuttiin äidin ja pikkusiskon kanssa vielä asunnossa jossa oli sauna.
Mehän käytettiin sitä moneen muuhunkin ku vaan saunomiseen, enemmän varmaan muuhun kuin saunomiseen itse asiassa. Pyykkien kuivaamiseen, leikkimiseen. Mulla tuli siellä silti aina hiukka hassu olo. En osaa sitä sen tarkemmin kuvailla, vähän jännä olo vatsanpohjassa ehkä, kun saunassa oli hiljaista ja hämyistä ja semmonen rauhallinen tunnelma.
Mulla ei ole muistikuvaa että olisin ikinä hirveesti huudellu tai puhunu kovaäänisesti saunassa (voin tietty muistaa väärin). Ja sit mä en ikinä halunnu mennä lauteiden alle. Eihän siellä mitään ollut ja jos jotain putos sinne, ni kyllähän mä sen kävin hakemassa. Mutta mä en silti erityisemmin ikinä halunnut sinne ryömiä. Tuli aina sellainen olo et mulla ei ole mitään asiaa sinne. Että se ei ollut mun paikkani.
Oon aina aatellut, että ehkä mun ei tehnyt mieli mennä sinne lauteiden alle, koska saunatonttu asui siellä ;D Että se olisi ollut vähän niin kuin astumista toisen kotiin ilman lupaa. Tiedäpä tuota. Sen jälkeen en ole asunut kämpässä, jossa olisi saunaa asunnossa ollut ja en ole mikään kauhea saunoja, joten en ikinä käy taloyhtiön asukkaille tarkoitetussa saunassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti