Neulottu pitsihuivi

Neuloin Yökönlehdelle yulelahjaksi ison, kolmionmuotoisen pitsihuivin Novitan ohjeella - hän toivoi itse huivia nähtyään minun neulovan itselleni tälläista. En ole tainnut ennen tehdä näin suurta työtä kahdesti samasta ohjeesta, toki olen isoja neuleita, pääasiassa villapaitoja, neulonut. Ohje on Novitan lehdestä syksy/2012 ja se löytyy myös Novitan nettisivuilta: Neulottu huivi. Molemmat huivit on neulottu Novitan Purosta, Yökön huivin on sävyltään Kajoa (ja osaksi Iloa, koska lankani loppui kesken eikä Puroa saa tällä hetkellä mistään.) Omani on sävyltään Metsä. Ja Novitasta: olen jokseenkin ärtynyt siihen että heillä vaihtuu jatkuvasti värikartasto ja monesti uuden tyyppinen lanka on tuotannossa vain muutaman vuoden ja häviää sitten kokonaan valikoimasta. Esimerkiksi Purosta olen kovasti tykännyt, sekä väreistä että itse langasta; 100 % villa on pehmeää ja juoksee neuloessa kivasti. Toivonkin kovasti että Puro vielä palaa valikoimiin muutenkin kuin Puro batikkina, joka on myös ihan kiva lanka mutta koostumukseltaan ihan erilainen.

Yökön huivi pingotettuna auki

Lankana Novitan Puro, sävyt Kajo ja helmassa Ilo, puikot 6 mm

 

Minulta tosiaan loppui Yökön huivin kanssa lanka kesken ja jouduin tekemään luovan hätäratkaisun, Kajoa kun ei enää löytynyt kaupoista. Vapaa valinnasta löysin onneksi sävyä Ilo, joka minusta vaikutti siltä kuin siihen olisi kasattu muiden sävyjen jämäpalat. Ostin siis Iloa kolme kerää kerin ne auki
ja napsin sieltä violetin sävyiset osat. Violetti ei ihan riittänyt joten jatkoin helmaan vielä turkoosilla viimeiset kerrokset. Onneksi Yökkö oli huiviinsa tyytyväinen. Nyt minulla on vielä ylijäänyttä Iloa, jonka ajattelin mielikuvituksellisesti käyttää raitasukkiin.

Oma huivini pingotettuna ja kissa-apu

Lankana Novitan Puro, sävyä Metsä, puikot 6 mm

 Oman huivini neuloin jo viime syksynä ja käyttöönkin se on päässyt, mutta pingotin sen vasta nyt kun tarvikkeet olivat valmiiksi esillä. Laiska. Ja pingotushan on vain kosmeettinen --> neuleen reunat eivät yhtä herkästi rullaannu ja reunan pitsineulos pääsee vähän paremmin esille.

Sissi joutui leikkauspöydälle alkuviikosta, nyt pitäisi jatkuvan kiiman vihdoin loppua. Kiitokseksi tyttö pitää minut ja Poikaystävän yöllä hereillä huutamisen sijaan kiehnäämällä ja hieromalla muovisuojuksen reunaa kasvoihin. Ei muuten ole ihan kiva siihen herätä...
 

Ylijäänyt Ilo. Tästä saa vielä monta koristeraitaa sukkiin :)