Noita

Hihhei! Sainpas sen loppuun. Noidan siis. Luin viimeiset sivut tänään koulussa, sillä olen pitänyt kirjaa kassissani mukana pienenä henkireikänä itselleni, sitä varten kun muiden luokkalaisten jutut alkavat ottaa liikaa päähän. Ja ihan ajan kuluksikin.

Sen takia kirjan lukeminen on ollut hieman hitaampaa kuin yleensä lukutahtini on. En lue koulussa mukanani olevia kirjoja kuin siellä. Kotona luen jotain toista kirjaa. Nyt on meneillään Kerjäläisprinsessa. Loogisempaa olisi varmaan ollut lukea Kolmas antikristus, sillä sen eräpäivä tulee nopeimmin vastaan, mutta fiilis ei ole ollut oikea. Ehkä otan sen seuraavaksi roudauskirjakseni...

Mutta tuo Noita oli hyvä kirja. Tosin itse totesin,että en välttämättä saanut siitä aivan kaikkea irti, varsinkaan loppupuolelta, kun en ole lukenut tai katsonut Ozin kirjoja ja/tai leffoja. Noitahan siis on Gregory Maguiren kirjoittama kirja, joka sijoittuu Ozin ihmemaahan ja joka kertoo Lännen Ilkeän Noidan tarinan. Pidin kirjasta valtavasti, eikä niiden kirjojen, joihin Noita perustuu, lukematta jättäminen ainakaan minua paljoa haitannut.

Kannatta lukea.

Maguire on myös kirjoittanut kirjaan jatko-osan, Noidan poika, joka minun varmaankin täytyy lukaista jossain vaiheessa. Sekin vaikutti hyvältä, kun sitä kirjastossa kerran syynäilin. Ja löysin netistä sivuston, jolla voi lukea kaikki Oz -kirjat, joten taidan viettää sielläkin ihan mukavasti aikaa, sillä nyt minua alkoi kiinnostamaan, että mitäs kirjoja ne nyt ovatkaan. Taitavat olla oikeastaan klassikoitakin, jotka voisi ihan yleissivistyksen takia lukea. Ainakin pari ensimmäistä...

Kissojen nukkumapaikat ja -asennot, osa III

Jaa käsitöitä, vai? Koetappas, minä nukun tässä.

Pilkkii, pilkkii...

Kulmahyllyn päällä...

... hattuhyllyllä...

... vessanpöntön päällä. Ehtivä neiti.

Ja kops.

Niin söpöjä!

Syyskuu...

Eli meikä saa puolentoista kuukauden opintotuet kerralla %D Jess! Mikä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että minä uskallan hieman tuhlatakin ilman, että omatunto kolkuttaa liiaksi. Ja tänään tuli hieman tuhlattua ;)

Kävin tänään tietenkin taas Eurokankaan palaosastolla. Ajattelin koettaa onneani ja kokeilla josko löytäisin hamekankaan erääseen kaavaan, jota olen katsellut. Olin ajatellut jotain paksumpaa kangasta, ehkä jotain villakangasta tai villasekoitetta, mutta tällä kertaa ei ollut sillä saralla tuuria. Läysin kyllä kaikkea muuta mielenkiintoista.

Kuusi ihanaa kangasta, joista maksoin vain vajaat parikymppiä. Joskus on sitten ihanaa olla pienikokoinen ihminen. Ainoa hamekangas, jonka päädyin lopulta sitten ostamaan ei ollut ihan niin paksua kuin olin hameeseeni ajatellut, joten nyt täytyy katsella ja miettiä hieman, että käytänkö ostamaani kangasta kaavoihin vai en. Vai etsinkö uudet kaavat ihan tuota hametta varten...

Hamekangas :)

 Lopuista kankaista en ole aivan varma vielä, mitä niistä tulee, mutta tumman vihreästä kankaasta ajattelin tehdä ne yhdet shortsit, joita olen koko kesän kaivannut, mutta kun kaupoista ei ole löytynyt mitään sen näköisiä, joita suostuisin päälleni laittamaan. Ja pääsen ihan törkeän paljon halvemmalla näin, sillä kankaan pala maksoi vain euron, hihii >D

Vihreä kangas keskellä, shortsit!

Löysin myös palan jonkinnäköistä pitsikangasta, joka maksoi hurjat 50 senttiä. Se on sen verran pieni pala, että yksittäistä vaatetta siitä ei saa, mutta ajattelin yhdistää sen johonkin vaatteeseen koristeeksi (tai sitten siitä tulee pöytäliina...). Toinen euron ostos oli tumman violetti, ohut tekonahkakangas. Yllättävän hyvännäköistä tekonahkaa. Kokemukseni Eurokankaan tekonahoista eivät tähän mennessä ole olleet kovin hyvät.

Tekonahka.

"Nahassa" on kiva kuviointikin, niin kuin kuvasta näkyy. Hieman heikohkosti, mutta kuitenkin. Sen tarkoitus on vielä täysi mysteeri. Sitä oli tarpeeksi, jotta siitä voisi saada jopa paidan, luulisi. Liivin nyt ainakin. Mahtaisikohan siitä saada vaikka capritkin...?

Sitten löysin tuollaisen ruskean ja turkoosin sävyisen hörsyläkankaan hieman kalliimpien kankaiden joukosta, kuten ylemmissä kuvissa tämän kankaan vieressä olevan violetin kankaankin. Molemmista maksoin vajaan vitosen, vaikka kangasta ei paljoa olekaan. Hörsykankaan ajattelin laittaa jossain vaiheessa paidan osaksi. Sellaiseksi hienoksi etumukseksi.

Kävin myös etsimässä erään nahkavaateliikkeen, jota olen aikaisemmin syynäillyt netistä vain. He myyvät myös pelkästään nahkaa. Ajattelin, että jos löydän paikan (minkä teinkin) voisin kysellä hieman hintoja ja sitten myöhemmin käydä ostamassa pienen määrän. Minulla on eräs toinen hame suunitelmissa myös ja siihen tarvitsisin hieman nahkaa. En mitään hirveitä määriä ja nahkakaupan myyjä kertoi minulle, että palanahkaa kun ostaa, niin hinta pysyttelee jossain muutaman euron tienoilla per neliöjalka. Ja minä en tarvitse paljoa, joten tuo kuulosti aika hyvältä.

Ja hameeseen tarvitsen nahkojen lisäksi myös solkia, joita niitäkin kävin tänään ostamassa. Nuo vasemman puoleiset olisivat tulossa hameeseen. Hopeiset ostin vain, koska ne olivat niin hienot. Ei olisi saanut, mutta en voinut vastustaa >)

Ja nyt ei sitten mitään tässä kuussa shoppaillakaan. Tai ainakin yritetään olla shoppailematta :)

Cliffhanger...

Se roolipeli oli eilen. Ja se oli ihan hirmu kiva! Se jäi tietty kesken ja sitä jatketaan parin viikon päästä. Ei siinä muuten mitään, mutta kun pelinjohtaja meni möläyttämään vihjailuja seuraavasta tapahtumasta, niin nyt sitä tietty jäi häiritsemään, että mitä helkuttia siellä tapahtuu seuraavaksi. Varsinainen cliffhanger hitsit vieköön >/

Mutta hahmoni pääsi siis aloittamaan matkansa laivastoakatemiaan kunhan vain tulevat koulutoverit saivat hänet pelastettua maantierosvojen kynsistä (tosin hän kyllä yritti ensin erehdyksessä mukiloida yhden pelastajistaan... ja se tyyppi vain piti siitä). Ja nyt odotan innolla mitä seuraavalla kerralla tapahtuu.

Ensimmäinen pelikerta meni muutenkin osittain siihen, että tutustuin kanssapelaajiin ja pöytäroolipeliin yleensä, niitä kun en ennen ole siinä muodossa pelannut. Ja tarkkailin kovasti, miten kaikki oli järkätty ja miten mikin asia tehtiin. Kai on uhannut kouluttaa minusta jossain vaiheessa pelinjohtajaa, joka on ollut hiukka kyseenalainen ajatus minusta tähän asti, mutta se kyllä vaikutti mielenkiintoiselta kun Kaita seurasi. Ja muita pelaajia, joista toisella on myös pelinjohtaja taustaa.

Olen kyllä silti edelleen epäileväinen sen suhteen olisiko minusta sellaiseen. Mutta kokeillaan jossain vaiheessa ehkä Iltausvan kanssa. Sitten nähdään hiukka että toimiiko pöytäpeli Usvalle ja saako minusta pelinjohtajatyyppiä.

The Three Musketeers

Tää postaus menee taas steampunkin puolelle... Rupee pikkasen tuntumaan, etten mä muusta enää kirjoittelekaan. Mut pakko päästä taas avautumaan.

Katsoin uudestaan uusimman version Kolmesta muskettisoturista, sen jossa on mm. Orlando Bloom, Milla Jojovich ja Mad Mikkelsen näyttelijöinä. Olen nähnyt sen aikaisemmin leffateatterissa, kun se tuli teattereihin enkä silloin kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, leffa oli minusta hyvä ja tykkäsin hirmuisesti hahmoista, tosin D'Artagnan jäi minulle hieman etäiseksi hahmoksi.

Nyt kun olen katsonut leffan uudestaan, minusta tuntuu, että huomaan vähän väliä jotain steampunk -piirteitä leffassa. Voihan tietysti olla, että tätä nykyä vain näen kaikkialla jotain steampunkiin viittaavaa... Aikakausi on tietty hiukka väärä, steampunkhan sijoittuu useimmiten 1800-luvulle tai sen jälkeen, mutta ei se minua ole leffassa erityisemmin häirinnyt.

Leffasta löytyy ilmalaivoja, jotka ovat oman ymmärtämykseni mukaan yksi steampunkin yleisimmistä piirteistä. Steampunk -kirjallisuudessa, -elokuvissa, -sarjoissa ja -sarjiksissa on yleensä aina jonkinlainen ilmalaiva, jolla matkustetaan tai sitten ne vain ovat olemassa. Ilmalaivojen kapteenit ja ilmapiraatit ovat myös suosittu pukeutumisen aihe höyrypäiden keskuudessa. Muskettisotureiden ilmalaivat ovat minusta muuten aika mahtavia :D Yhdistävät mukavasti mielestäni steampunkin ilmalaivat ja suurten purjelaivojen aikakauden laivat. Meikä tykkää!

Toinen piirre, johon kiinnitin huomiotani yhtäkkiä, kun leffaa katselin, oli Miladyn seikkailu kuningattaren koruja pölliessä. Pengoin tuohon kuvankin siitä vehkeestä, jota Milady käytti hypätessään katolta parvekkeelle. Näyttää melkoisen steampunkilta minun silmiini. Ja Milla Jojovich on muuten aivan mahtava tuossa roolissa. Yks leffan lempihahmojani. Pidän muutenkin kyseisestä näyttelijästä valtavasti ja olin joko unohtanut asian ihan kokonaan, tai sitten en vain ollut älynnyt sitä, mutta minulle tuli ihan totaalisena yllätyksenä, kun leffan aloitin, että onkos tämäkin näyttelijä tässä.

Ja tuo! Näyttää ihan steampunkilta minusta. Tyyppi rämpii, jonkinnäköisessä sukelluspuvun sukulaisessa ylös kanavasta ja sitten vetelee vielä tuollaisia aseita esiin. Steampunkissa olisi ammuksina käyetty kylläkin varmaan jotain muuta kuin nuolia, mutta en mene kyllä vannomaan.

Tämä on kyllä mielenkiintoista, miten sitä nyt kun on tietoinen tälläisestakin genrestä, miten sitä kiinnittää huomiota asioihin ihan uudella tavalla. Niin kuin mainitsin, olen nähnyt tämän aikaisemmin viime syksynä (eikös se silloin teattereihin tullut?) ja se oli ennen kuin törmäsin steampunkiin oikein kunnolla. Enhän minä näitä asioita silloin tajunnut ajatella ollenkaan, mutta nyt... mä saakeli nään niitä kaikkialla. No, ainakin mulla on hauskaa ;)

Suomalaista steampunkia!

Ensimmäinen suomalainen steampunk -kirja on ilmestynyt! Magdalena Hai on kirjoittanut 1860 -luvulle sijoittuvan vaihtoehtohistoriallisen seikkailun, jonka nimi on Kerjäläisprinsessa. Yökkö taitaa käydä nappaamassa sen kirjastosta jossain vaiheessa...

Linkki arvosteluun.

"Kerjäläisprinsessan pääosassa ovat Gigi ja Henry. Molemmat vaikuttavat päällisin puolin olevan aivan tavallisia Alhaiston asukkeja, katurottia, jotka keräävät maasta kangastilkkuja ja paperia nyssäköihinsä.  Gigin, tai oikeastaan prinsessa Gregorovia Anastassija Ludovica Konstantijan perhe, Umbrovian vallasta syösty kuningaspari tyttärineen, pakeni itäisestä Euroopasta Vihreälle saarelle, Keloburgiin. Heidän asuntonsa on Kelpepperinkadulla, lihakauppiaan yläkerrassa. Gigi on perheen nuorimmainen ja rakastettu, eikä hän muista hovin loisteliaita päiviä, vaan on sopeutunut köyhään elämään.

Tarina saa alkunsa aivan tavallisena päivänä, kun Henry tulee pyytämään Gigiä seurakseen katsomaan kuumailmapalloa. Yleisöryntäys jättää jälkeensä paljon kerättävää lapsille ja he löytävätkin erään varsin pelottavan paperin. Kun soppaan lisätään ihmissusia, keksijöitä, pettureita ja pommeja, saadaan kasaan teos, jossa ei paljoa seesteisiä hetkiä ole vaan toiminnallinen kerronta etenee lähes hengähdystauoitta loppuun asti."
- Ote Risingshadowsin nettisivuilta

Tarina on suunnattu nuorille, mutta on kuulemma nautittavaa lukemista vanhemmallekin porukalle. Tosin, kun katselin kirjaston sivuilta, että josko kirja olisi saatavilla, se on näemmä sijoitettu lastenkirjojen osastolle... Meikä vähän kaipailisi kirjastoon taas. Tosin minulla on ihan julmetusti luettavaa. Mut kun!

Ja toinen liivi

Minulla oli ihan saakelin kummallinen ilta eilen. Olinhen minä aloitellut jo edellisenä päivänä liivin kappaleiden huolittelua, mutta silti. Sain tämän liivin valmiiksi eilisillan aikana! Ihan totaalisen sekoa...

Siinä se on :) Mä rakastuin tohon kankaaseen kun löysin sen.

Kangas oli siis vahinko ostos, kun oli etsimässä vaaleaa kangasta toiseen liivini. Samalla kertaa löysin myös kankaan housuilleni, joista olenkin jo postannut tänne, erään kivan ruskean kankaan, josta ajattelin tehdä hameen (tai ehkä hihat johonkin paitaan...), ja tämän, josta niin kuin näkyy, tuli liivi. Hieman erilainen kuin edellinen.

Kuten alussa mainitsinkin sain tämän liivin jostain syystä valmiiksi eilisillan aikana. Liivi oli myös muutenkin hämmentävä tehdä, sillä sain sen ensimmäisellä ompelu kerralla oikein, eli siis minun ei tarvinnutkaan ottaa sisään mistään. Edes selästä! Niin kuin kuvasta ylhäällä näkyy, tuo selkä tuli ihan julmetun kauniisti. Tänään liiviä yllä pitäessäni totesin kyllä, että edestä olisi voinut ehkä sittenkin napata jonkun puol senttiä, sentin sisään, mutta se ei häiritse minua niin paljon, että rupeisin korjaamaan niin pientä juttua. Liivi näyttää ainakin minun mielestäni mahtavalta.

Ja sitten sain laittaa liiviin hieman hiluja. Eli siis tuon kullanvärisen ketjun, hieman steampunk -henkeen. Meinasin itse asiassa hankkia sen hopeisen tai muun sellaisen värisenä aluksi, sillä en huomannut jostain kumman syystä, että kankaassa oli kultaa. Minä olin katsonut, että siinä on hopeaa ja olin varannut liiville jo vanhan hopean väriset napitkin. Iltausva onneksi huomasi sen jossain vaiheessa, ennen kuin ehdin ostaa ketjun. Onneksi :) Olen myös ajatellut, sillä minulla on sellainen pienehkö kellotaulun näköinen killutin, jonka voisi ehkä jossain vaiheessa johonkin parsia kiinni, jos on sellainen fiilis.

Niitä nappeja, joita olin ajatellut tähän liiviin ensin, en sitten laittanutkaan. Se ei olisi sopinut ollenkaan. Joten kiitos kasvaneen nappivarastoni ja hyvän tuurin, minulla olikin juuri ne napit, jotka mielestäni tähän liiviin juuri mainiosti sitten sopivatkin. Olinkin itse asiassa miettinyt, että mitä minun tarvitsisi tehdä, jotta pääsisin käyttämään noita nappeja :D Tosin, nyt minulla on sama ongelma niiden vanhan hopean väristen kanssa. Ne ovat hieman yksinkertaisemmat kuin nämä, mutta aivan yhtä ihanat!

Ja sitten ompelin valetaskun tähän liiviin, toiselle sivulle. Alkuperäisessä on valetaskut molemmissa sivuissa, mutta koska minä halusin toiselle puolelle vain ketjun, niin taskuja tuli vain yksi. Ja tuota kyseistä nappia minulla oli vain yksi kappale. Olen myös muokannut liiviä muutenkin. Alkuperäisissä kaavoissa ei ole kaulusta lainkaan, vaan kaula-aukko on laaja ja pyöreä. Meikäläinen oli taas hankala ja päätti, että halusi kauluksen. Se aiheutti eniten päänvaivaa tässä projektissa, sillä olin hirmu huolissani, että pilaisin koko liivin kun yrittämällä lisätä siihen jotain ylimääräistä. Huoli oli ilmeisesti turha, minusta kaulus onnistui hyvin.

Ja koska minulta jäi kangasta yli, aika mukavastikin, tein niistä tuollaiset pienet nilkkaimet, jotka ovat steampunkissa melkoisen kova juttu. Minulla oli noita nappeja juuri sopivasti kaksi kappaletta, joten ne sopivat tähän kuin nakutettu.

Nilkkaimilla saa suht kätevästi muokattua ihan tavallisista (ja ihanista...) avokkaistakin steampunk -henkiset ja ne ovat suloiset :) Haluan kyllä jossain vaiheessa sellaiset pitkävartiset nilkkaimet, jotka ulottuvat jonnekin puolsääreen tai peräti polviin asti. Iltausvan neulelehdissä oli ohje avokkaiden kanssa käytettäviin neulottuihin nilkkaimiin, jotka taisivat kyllä kulkea säärystimien nimellä. Olivat sen verran pitkät. Minnen ole mikään neuloja, tosi huono sellainen itse asiassa, sillä melkein kaikki sukkia, lapasia, säärystimiä suurempi työ jää aina auttamattomasti kesken. Muutamia poikkeuksia on toki ollut. Mutta koska olen niin huono neulomaan, olen hieman epäileväinen saanko niitä koskaan aikaiseksi. Toisaalta ne ovat säärystimen kokoluokkaa, joka kuului vielä siihen, minkä minä saan tehtyä loppuun saakka useammin kuin en.

Mutta sellaista tällä kertaa. Ja sítten juonimaan mitä kivaa tehdään siitä ruskeasta kankaasta ;D

Pistin vielä kuvan tuosta kellosta, jota mietin liiviiin mahdollisesti kiinnitettäväksi jossain vaiheessa. Muut tilpehöörit eivät ole tulossa ainakaan tähän liiviin, mutta ehkä johonkin muuhun vaatekappaleeseen jossain vaiheessa :D